Nämä kaksi tulevat yhdeksi

Aion nyt pohtia miehen ja vaimon keskinäistä alamaisuutta, vaimon alistumista miehensä tahtoon ja miehen saamaa kehoitusta rakastaa omaa vaimoaan. Efesolaiskirje 5:18-33 käsittelee asiaa. Tässä on kysymys kokonaisuudesta, joka kuvaa Kristuksen rakkautta seurakuntaa kohtaan ja seurakunnan alistumista Kristuksen tahtoon. Joku, ehkä monikin näkee tämän pomo - alainen  suhteena. Minä käsitän Kristuksen ja seurakunnan suhteen paljon laajemmaksi, syvemmäksi, sydämellisemmäksi ja luottamuksellisemmaksi, mikä on kaukana komentamisesta ja hierarkisista järjestelmistä. Tekstiyhteydestä irrotettuna voi yksityinen jae paisua lukijan mielessä jopa niin, että sen sisältö mitätöi muut tekstin sisältämät kehotukset. Tietenkin ajattelen nyt jakeen 24 loppuosaa, joka kehottaa vaimoa alistumaan kaikessa miehensä tahtoon.

Minulle teksti puhuu molemminpuolisesta vuorovaikutuksesta, yhteiselämästä, yhdeksi tulemisesta. Paavali käyttää suurennuslasia miehen rakastamisvelvollisuutta kuvatessaan. Hän kehoittaa aviomiestä rakastamaan vaimoaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta. Jeesus alensi itsensä ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti. Jeesuksen seurakuntaa kohtaan osoittama rakkaus oli nöyryyden ja itsensä alentamisen leimaamaa. Jos alistuminen ei ollut Jeesukselle vierasta, miksi se ei kuuluisi myös vaimoaan Jeesuksen tavoin rakastavan aviomiehen hyveisiin? "Alistukaa toistenne tahtoon, Kristusta totellen."

"Vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon" ja hänen "tulee kunnioittaa miestään". Eikö kunnioittaminen ole toisen nostamista itsensä yläpuolelle? Alamaisuuden olemus ja ydin on nöyryydessä. Meitä kaikkia kehoitetaan elämään saamamme kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Ef 4:1. Tämä on vaikeampaa kuin koneellisesti kaikessa alistua toisen ihmisen tahtoon. Nöyrä sydän alentaa itsensä.

Jos tarkastelemme rakkautta ja nöyryyttä koko Uuden testamentin sanoman asiayhteydessä, niin meille ei saisi jäädä pienintäkään epäilystä siitä, etteikö sekä miehellä että vaimolla olisi suuri etuoikeus antaa näiden hyveiden, rakkauden ja nöyryyden, hallita elämäänsä suhteessaan toisiinsa. Aviovaimoa kehotetaan rakastamaan miestään ja aviomiestä osoittamaan vaimolleen kunnioitusta. Tiit 2:4 ja 1 Piet 3:7. 

Eikö "nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi" sisällä alistumisen toistensa tahtoon? Molempien tulee rakastaa ja kunnioittaa toisiaan. Mistä suuresta ja haastavasta yhteisestä elämäntehtävästä kristillisessä avioliitossa onkaan kysymys!