Monet kristityt ajattelevat, että Raamattu selkeästi puhuu aviomiehen vallasta vaimon suhteen. Näennäisesti, pinnallisella ensisilmäyksellä voikin saada tämän käsityksen. Mutta, niin kuin olen jo aikaisemmin tähdentänyt, jos otamme yksityisiä raamatunjakeita historiallisesta, kulttuurisesta tai tekstiyhteydestään, voimme saada vinoutuneen käsityksen tekstistä.
Joidenkin mielestä kristilliset tasa-arvoajatukset johtuvat aikamme feministisistä pyrkimyksistä ja näin ollen ne ovat ajan hengen tahraamia. Heidän mielestään kristittyjen tulee vastustaa tällaista ajatussuuntaa, ja he nojautuvat Room 12:2 een: " Älkää mukautuko tämän maailman menoon." Ajan henki vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä, ja kristittyjen ei tule vaeltaa sen mukaan. Ef 2:2. Viitataan myös aikamme avioliittojen rikkoutumisiin, joilla on yhteyksiä feminismin pyrkimyksien kanssa.
Meidän tulee tietää ja muistaa edellämainittujen sitaattien yhteydessä, että kun ne kirjoitettiin, oli ihan normaalia ja tavallista, että mies vallitsi vaimoaan. Oli radikaalisti ajan hengen vastustamista kehoittaa aviomiehiä rakastamaan vaimojaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaa, kuten Paavali kirjoittaa.
Aikamme äärimmäisfeminismille näyttää olevan tunnusomaista tavoitella tasa-arvoa matkimalla miestä. Naisen pitää tulla ikään kuin mieheksi saavuttaakseen tasa-arvon. Haluan kunnolla tehdä pesäeron äärifeminismin ja raamatullisen tasa-arvoajatuksen välillä. Mielestäni äärifeminismi on naisvastaista, koska se tukehduttaa naisen. Eikö olekin naisen nöyryyttämistä, suorastaan häpäisemistä, että hänen pitäisi kilpailla kaikessa miehen kanssa, ja samalla halveksia omaa luonnollista voimaansa, naisellisia voimavarojansa? Jos naiseutta arvostettaisiin oikeudenmukaisesti, niin äitiydenkin merkitys korostuisi niin, että äidit arvostaisivat omaa tehtäväänsä omien lapsiensa parhaina ymmärtäjinä ja kasvattajina.
Samalla kun nainen kipuaa miehen "tasolle", feminisoidaan miestä. Vaikuttaa siltä että ajan homotaisteluilla ja äärifeminismillä on yhteinen päämäärä: Sukupuolien välisten erojen tasoittaminen ja mitätöiminen. Raamatun ajatus on kuitenkin selkeä naisen tasa-arvo miehen rinnalla.
Jumala loi miehen ja naisen omaksi kuvakseen. Hän loi Aadamille avun, joka oli hänen kaltaisensa. Mies ja nainen eivät ole identtisiä, he ovat selvästi erilaisia ruumiillisesti ja sielullisesti, mutta Jumalan tarkoitus on, että he kulkevat rinnakkain toisiaan tukien ja kantaen, samanarvoisina, kumpikin omilla, tyypillisillä voimavaroillaan. Miehen voima tulee erityisesti esille fyysisellä puolella, naisen empaattisten kykyjen kautta.Voima täytyy säännöstellä, jotta sitä voisi hyödyntää. Hallitseva mies kohtaa todennäköisesti naisen aivan liian "sähköisesti", ja hän saattaa tuhota hallitsemisellaan naisen voimavaroja, jotka käytössä olisivat voineet tulla miehen voimaksi. Vallitseva nainen voi samoin painaa miestä alas sen sijaan että olisi tullut osalliseksi hänen kantokyvystään.
On miehiä, jotka kokevat luonnollisen feminiinisyyden vaarallisena, ja he näkevät tehtäväkseen sen vahtimisen ja rajoittamisen. Raamatun "pää"-ajatukset väärin sovellettuina ja liioiteltuina voivat tuhota naisen luonnollisia ja normaaleja kykyjä. Ne eivät tulekaan hyödynnetyiksi, vaan ne tuhoutuvat. Kun nainen kehittyy miehisillä alueilla äärifeminismin ajattelun mukaisesti tapahtuu se naisellisuuden kustannuksella. Nainen häviää.
Sananlaskuista löydämme hyvän vaimon ylistyksen. 31,10-31. "Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu." (jae 25, vanha käännös.) "Voimalla ja arvokkuudella hän on vaatetettu." (Suomennos norjankielisestä King James käännöksestä.) "Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa." (jae 17, vanha käännös). Aavistelen, että tämän hyvän ja voimakkaan naisen salaisuus on, että hän saa olla oma itsensä ja päättää omasta toiminnastaan. Hänen miehensä ei rajoita häntä hurskailla ja komentavilla sanoilla ja toiminnalla, vaan hän tukee vaimoaan. Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa nainen oli tytär, vaimo tai miehen äiti. Vaikuttaa siltä kuin tämän naisen mies sai osakseen kunnioitusta vaimonsa tähden istuessaan vanhinten kokouksessa, jae 23. Hänen miehensä ja poikansa ylistävät häntä. Hänen lähimmät miehensä tukevat häntä! Jakeessa 31 lukee: "Kiittäkää häntä hänen hyvistä töistään, ylistäkää häntä kaikkien kuullen!" Häntä arvostettiin hänen itsensä tähden eikä miehensä jatkona tai varjona.
Naista ei luotu miehen orjaksi eikä hallitsemaan häntä, ei myöskään pyrkimään miehen kaltaiseksi. Hän on olemassa vaikuttaakseen siinä voimassa jolla Jumala on hänet varustanut naisena. Miehensä rinnalla, häntä rohkaisten ja hänen tukeensa nojaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti