Kristittyjen kutsumus on vaeltaa Jumalan Pyhän Hengen johdossa sen sijaan että eläisivät omien himojen ja ajan hengen vietävinä. Patriarkaalisen näkemyksen edustajat pitävät naisten tasa-arvopyrkimyksiä ajan hengen tuotteena ja sen tähden hylättävinä. "Älkää mukautuko tämän maailman menoon..." Room 12:2.
Paavalin ajan yhteiskunta oli naista alistava kreikkalaisroomalaisessa ja koko tunnetussa maailmassa. Kreikkalaisella miehellä oli virallisen ja hyveellisen lapsia synnyttävän ja hoitavan vaimon lisäksi eri arvoisia rakastajataria. Tämä oli virallisesti hyväksyttyä miesten hallitsemassa yhteiskunnassa, josta vaimot oli suljettu pois. Naista kuvailtiin heikoksi, oikukkaaksi, pahansuovaksi ja valheelliseksi. Kreikkalainen filosofi Aristoteles luonnehti naista epätäydelliseksi mieheksi.
Tällaisessa maailmassa Paavali julisti evankeliumia. Hänen ja Pietarin kehoitukset kristityille aviomiehille uhkasivat voimakkaasti edellä kuvattua maailman henkeä. "Rakastakaa vaimojanne!" "Eläkää vaimonne kanssa ymmärtäväisesti, muistaen että hän on heikompi osapuoli. Osoittakaa hänelle kunnioitusta..." "Alistukaa toistenne tahtoon, Kristusta totellen." Ef 5:21,25. 1 Piet 3:7. Kristittyjen aviomiesten tehtäväksi tuli nostaa vaimonsa ylös alhaiselta tasolta, jolle lihallinen ajan henki oli heidät sijoittanut.
Oli suorastaan vallankumouksellista, että myös naiset saivat vapaasti osallistua ja käyttää armolahjojaan seurakunnan kokoontuessa. Tämän vapauden toteuttaminen on varmaankin ollut aikamoinen uskon loikkaus Paavalille. Hänhän oli aikaisemmin ollut fariseus, jolle juutalainen tekstikokoelma,Talmud, oli teroittanut, että "kunnioituksesta seurakuntaa kohtaan naisen ei tule itse lukea lain kirjaa. On häpeällistä naiselle antaa äänensä kuulua miesten joukossa. Naisen ääni on likaista alastomuutta."
En toki ole unohtanut, että apostolit kehoittivat erityisesti naisia alamaisuuteen. Erityisen tärkeää tämä oli seurakunnissa, joihin gnostisismi oli hiipinyt opillaan, jonka mukaan naisen tuli hallita miestä, koska hän oli parempi. Apostolit eivät myöskään asettuneet vastustamaan voimassa olevaa inhimillistä yhteiskuntajärjestystä. He kehoittivat kristittyjä elämään oikein, mutta myös kestämään osakseen tullutta vääryyttä. Alamaisuus, nöyryys ja toistensa kunnioittaminen ovat keskeisiä kaikkia kristittyjä kaunistavia hyveitä. Niihin kehoitetaan tuon tuostakin Raamatun lehdillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti